sunnuntai 5. huhtikuuta 2015

Kuntorasteja Tampereen seudulla

Uusi koti sijaitsee Tampereen länsipuolella. Alle olen koonnut lähiseudun kuntorastit viikonpäivän mukaan. Kyseistä tietoa ei ollut mistään helposti saatavilla ja kyllästyin toistuvasti tarkistamaan viikonpäiviä.  Lähiseutu ~90min ajoetäisyys -> joskus rastien himo ajaa kauaskin.

Liiton hienon hienosta kuntosuunnistuskalenterista viikonpäivähaku puuttuu. Paljon apuja sain sivulta kuntosuunnistus.blogspot.fi

Tarjontaa on riittävästi, mutta se jakautuu viikonpäiville epätasaisesti.Torstaina on tarjolla kymmenet rastit. Samaan aikaa tarjonta pe+la+su näyttää käytännössä nollaa.  Ma, ti, ke, to ovat työssäkäyvälle usein ne kiireisimmät illat. Pe, la, su olisi aikaa suunnistaa mutta tarjonta näyttää nollaa :-(.

Maanantai (3)

Keskiviikko (4)

Torstai (10)

Perjantai (0)

  • :-(
Lähimmät Pertelin Peikkojen Perjantairastit. Ajoaika 2h

Launtai (¼)

Sunnuntai (0)

  • :-(
Lähimmät Hollollan Sunnuntairastit. Ajoaika 1:45h

perjantai 3. huhtikuuta 2015

Kehityksen seuranta - Tuleeko musta parempi?

B-luokan kuntosuunnistajaa kiinnostaa oman kehityksen seuranta. Kilpasuunnistajilla on IRMA:ssa hienot ranking-systeemit, mutta  kuntosuunnistajilla ei tällaista luksusta ole tarjolla. Suunnistuksessa kilometrivauhti on surkea mittari koska radat ja maastot  vaihtelevat. Yleisesti käytettyjä mittareita suunnistuksessa ovat ero kärkeen ja oma sijoitus. Pienellä tuunaamisella näistä saa vielä paremmat.

Oma sijoitus absoluuttisena lukuna on huono mittari, koska osallistujien määrä vaihtelee suuresti. On täysin eri asia olla 20. jos osallistujia on 40 kun jos niitä on 200. Ekassa tapauksessa ollaan puolessavälissä tuloslistaa 50% (20/40). Tokassa tapauksessa ollaan top 10%:ssa (20/200).  Eka mittari olkoon: suhteellinen sijoitus radalla prosenttina


Ero kärkeen mittari on kuntosuunnistuksessa myös huono, koska toisinaan kuntosuunnistusradoille tulee eliittisuunnistajia luoden häiriötä. Esimerkkinä toimikoon Itärastien b-radan tulokset Veikkolasta 2013.   

1. Heikkilä Tero       37.23
2. Järvenpää Teemu     50.10    +12.47
3. Hilo Kai            51.06    +13.43

Yllä olevassa listassa herra Heikkilän yllättävä ilmestyminen radalle kasvattaa b-luokan kuntosuunnistajan eron kärkeen aivan valtaisaksi. Nopea Googletus kertoo että hra Heikkilän suunnistus CV:stä löytyy mm. Tiomilan voitto vuodelta 1991. Siispä ero kärkeen on huono mittari, koska yksittäisen suunnistajan ilmestyminen sotkee tämän mittarin. Asiaa voidaan korjata ottamalla mittariksi ero 10 percentiiliin. Toisin sanoen 100 suunnistajan radalta poimitaan 10. sijoittuneen aika ja verrataan siihen. Luultavasti vertaaminen puolessa välissä olevaan suunnistajaan (mediaani) olisi vielä vakaampi. Mutta koska b-luokan kuntosuunnistajakin haluaa kehittyä niin aivan keskinkertaisuuksiin vertailua ei tehdä. Mittari 2: aika ero top-10%. 


Tilastollinen analyysi suunnistustuloksiin osa 1. 

Tutkimuskysymys: Onko RR saavuttanut tilastollisesti merkittävää kehitystä vuosien 2013 ja 2014 aikana?¨

Datajoukkojen valinta: Kuten kuntosuunnistajat hyvin tietävät eri radoilla A, B, C, D vipeltää hyvin monen tasoista pihkaniskaa. Jotta aineistot olisivat vertailukelpoisia vuosien 2013 ja 2014 välillä pitää vertailu tehdä vain samojen ratojen välillä. Eniten suorituksia on B-radalla:  2013 (n=25) ja 2014 (n=36), joka näin valikoituu tarkastelujoukoksi. 


Mittarit: Kuten yllä valitaan kaksi mittaria: prosentuaalinen sijoitus ja aika (=kuinka paljon 10% sijalle osunutta suunnistajaa edellä/perässä).


Tulokset: Tilastollinen merkittävyys t-test:llä kertoo että kehitys on tilastollisesti merkittävää (tarkkaan ottaen sija p= 0.000002512 ja aika p=0.000001451) . OK, kehitystä on tapahtunut ja ero on tilastollisesti merkittävä kolmen tähden tasolla p=0.001. Ymmärtääksemme erojen suuruuden vaikutusta käytännössä käytämme Cohenin d:tä (=effect size). Se antaa sija d=1.13 ja aika d=1.15. Tulkinta: “With a Cohen's d of 1.1, 86 % of the treatment group will be above the mean of the control group”. Toisin sanoen 86% mun suunnistuksista vuonna 2014 on parempia kuin 2013. Työni ei ole siis mennyt hukkaan. Kehitys on tilastollisesti merkittävää ja vaikutukseltaan suurta. Kuvissa graaffinen esitys. 


Jatko-analyysit: Kauden 2015 analyysiä vaikeuttaa siirtyminen pois Helsingin seudun suunnistusmaastoista. Onko Pirkanmaalla B-radan taso kovempi vai heikompi kuin Helsingin seudulla? Käytännössä asiaa on omilla datoilla mahdotonta selvittää koska oma kehitys myös jatkuu. Emme siis voi erottaa kaudelle 2015 eroa joka tulee omasta kehityksestä ja eroa joka tulee välillä Helsingin-seutu vs. Pirkanmaa.  Painoa on tällä hetkellä 6kg vähemmän kuin viime vuonna ja se jo pelkästään säästää ~20s per kilometri.